Minun on jo pitkään pitänyt perustaa taidekasvatusta, draamakasvatusta, soveltavaa ja perinteisempääkin taidetta ja teatteria käsittelevä blogi. Ehkä tämä on osaltani se, mitä voin tehdä lisätäkseni ymmärrystä mm. soveltavan taidekasvatuksen merkityksestä esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Uskon ja toivon, että vielä jonakin päivänä asian merkitys ymmärretään ja esimerkiksi draamakasvatuksesta saadaan vihdoinkin oppiaine ala- ja yläkouluihin. Pyrin lisäämään tänne ajankohtaista tietoutta esimerkiksi uusista julkaisuista ja alan seminaareista. Lisäksi esittelen omia kokeilujani taidekasvattajana/draamaohjaajana. Jos sivuilleni eksyy joku muu aiheesta kiinnostunut, vaihdan erittäin mielelläni kokemuksia ja kuulumisia! Tulen myös mielelläni kuunteluoppilaaksi eri tilanteisiin sekä voin puolestani ottaa omiin projekteihini opiskelijoita tai aiheesta muuten kiinnostuneita mukaan. Opettelen blogin käyttöä tässä sivussa ja lisään tänne aina ehtiessäni kuvia ja tekstejä.
On monessa mielessä tärkeää, että lasten tekemää kulttuuria arvostetaan ja sitä tuodaan aikuisille näkyvässä muodossa esiin. Myös lasten itsetunnolle on erittäin tärkeää, että heidän tekemänsä työt, esimerkiksi maalaukset tai piirustukset arvotetaan oikeiksi ”taideteoksiksi”, joita tulee kohdella ja hyvin ja jotka päätyvät oikeasti esille. Myös tekemiseen tulee lisää motivaatiota kun lapset tietävät, että työt päätyvät esille, esitykset esitetään oikealle yleisölle jne. Se, että omat vanhemmat näkevät huolella tehtyjä töitä herättää erityistä ylpeyttä. Me aikuiset olemme jälleen tärkeässä asemassa: jo päiväkoti-ikäisille voidaan opettaa uusia taitoja ilman, että he kokevat epäonnistuneensa missään. Olen nähnyt lapsia, jotka ryttäävät todella hienoja piirustuksiaan niiden ”mentyä pilalle”. Toisenlaisella ajattelutavalla lapset hyväksyisivät työnsä vaikka pitäisivätkin jotain kohtaa työssään ”epäonnistuneena”. Oman kädenjäljen hyväksyminen ja sen a...
Kommentit
Lähetä kommentti