Siirry pääsisältöön

LASTEN OMA TAIDENÄYTTELY



On monessa mielessä tärkeää, että lasten tekemää kulttuuria arvostetaan ja sitä tuodaan aikuisille näkyvässä muodossa esiin. Myös lasten itsetunnolle on erittäin tärkeää, että heidän tekemänsä työt, esimerkiksi maalaukset tai piirustukset arvotetaan oikeiksi ”taideteoksiksi”, joita tulee kohdella ja hyvin ja jotka päätyvät oikeasti esille. 

Myös tekemiseen tulee lisää motivaatiota kun lapset tietävät, että työt päätyvät esille, esitykset esitetään oikealle yleisölle jne.  Se, että omat vanhemmat näkevät huolella tehtyjä töitä herättää erityistä ylpeyttä.






Me aikuiset olemme jälleen tärkeässä asemassa:  jo päiväkoti-ikäisille voidaan opettaa uusia taitoja ilman, että he kokevat epäonnistuneensa missään. Olen nähnyt lapsia, jotka ryttäävät todella hienoja piirustuksiaan niiden ”mentyä pilalle”. Toisenlaisella ajattelutavalla lapset hyväksyisivät työnsä vaikka pitäisivätkin jotain kohtaa työssään ”epäonnistuneena”. Oman kädenjäljen hyväksyminen ja sen arvostaminen myöhemmässä elämässä eri tilanteissa on myös tärkeä itsetunnon perusta. Yhtälailla tärkeää on oppia hyväksymään myös toisen lapsen kädenjälkeä vaikka se olisi erilainen kuin oma...

Soilikin Lastentarha on kuvataiteisiin erikoistunut ja siellä lapset ovat kasvaneet siihen, että
””Ei ole olemassa oikeanlaisia tai vääränlaisia töitä”.
”Kaikki työt ovat erilaisia ja eri ihmiset voivat tykätä ihan eri töistä erityisen paljon”. ”Kaikki työt ovat hienoja kun niiden eteen on tehty töitä. ”
”Työstä tulee hieno kun sille laittaa kehykset”
”Joistakin mun töistä mä tykkään enemmän kun muista. 
Esimerkiksi tästä, koska siinä on tarina..”
”Musta tämä työ on hienoin koska siinä on mun lempiväriä.”

Kommentit ovat 3-6-vuotiailta taiteilijoilta itseltään kerättyjä. Mitähän sitten sanoisin näyttelyn teoksista,,, nooh, empä taida sanoa paljoa mitään, kuvat puhukoot puolestaan. Puolitoista –vuotiastani maalaukset viehättivät suuresti. Lähes joka kuvasta löytyi ”pallo ja kukka”, joita kuvista etsittiin ja ihailtiin kerta toisensa jälkeen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Draaman opettamista opettamassa

Olin uudenlaisen haasteen edessä kun  päädyin opettamaan TAMKin opettaja opiskelijoille draaman opettamista. Selvisin rupeamasta mielestäni kunnialla vaikka aivan uuden aspektin toi mukanaan se, että en voinut tuttuun tapaan ainoastaan vetää draamakokonaisuutta läpi vaan mukaan tuli lisänä vaatimus osata sanoittaa sitä mitä tehtiin sekä reflektoida toiminta jälkikäteen niin, että opettajat voisivat hyödyntää toimintatapaa omista lähtökohdistaan käsin. Päädyin vetämään vajaan kolmen tunnin mittaisen kokonaisuuden, jossa ensin avasin draaman käsitettä pikaisesti, sitten vedin demohengessä pienen draamaprosessin, jonka toimintaosion jälkeen vielä avasin auki. Lopussa vielä viivähdettiin draaman arvioimisessa ja tapahtuneen reflektoinnissa. Keräämieni palautteiden pohjalta uskon onnistuneeni hyvin, sillä usea osallistujista kirjoitti, että ennakkoasenteet draaman käyttöä kohtaan hälvenivät ja he jäivät mietiimään miten voisivat itse soveltaa tai kokeilla draaman työtapoja. Enenpää en ...

GAIA KANSOJEN KOKOUS ROOLIPELIÄ TESTAAMASSA

Elämäni toinen kokeilu roolipelaamisesta, tällä kertaa tavoitteena ohjata roolipeli yhteistyössä työparin kanssa. Kokeilu oli mielenkiintoinen ja vaikka useimmat oppilaista kokivat kokonaisuuden vähän pitkäksi ja tylsäksikin oli joukossa myös niitä, jotka innostuivat jutusta. Kyseessä oli valmis roolipeli, joka löytyy mm. muutenkin suosittelemisen arvoisilta nettisivuilta http://www.keks.fi ” Miten edistää niiden nuorten aktiivista kansalaisuutta, jotka eivät ole jo talotoimikunnassa, oppilaskunnassa tai nuorisovaltuustossa? Millä tavalla nuorisolaista tutut nuorisotyön lähtökohdat – yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen – voisivat näkyä toiminnassa? Gaia – Kansojen kokous -roolipeli tarjoaa nuorisotyöhön valmiin, toimivan ja toiminnallisen menetelmän. Se on innostava ja mukaansatempaava peli, joka tukee nuorten demokratiataitoja ja käsittelee samalla maailmanlaajuisia kysymyksiä ympäristöstä maahanmuuttoon. Pe...

Korona-ajan Decamerone

Sain kunnian olla mukana näin hienossa projektissa kolmella novellillani Iltalenkki, Aamu ja Kansalaisopisto. Novellit löytyvät edelleen projektin sivuilta https://koronadecamerone.blogi.net/blog/ mutta mikäpä olisi mukavampaa kuin tutustua lähes nelisataa sivuiseen teokseen myös kirjana ! Korona-ajan Decamerone on 100 tarinan kokoelma koronakeväältä 2020. Tarinoita on 10 eri teemasta, 51 kirjoittajan tekeminä. Jokaisella heillä oli halu kertoa tarinoita, jakaa muille pieni pala itseään ja tapaansa nähdä maailmaa. Poikkeusolot ovat nostaneet esiin monenlaisia fiktiivisiä tarinoita, mutta myös omakohtaisia kipeitä muistoja. Tarinoiden joukossa on läkähdyttävää riemua, herkkyyttä sekä pelkoa tuntemattoman uhkan edessä. Johdantoja teemoihin ovat kirjoittaneet Anitta Ahonen/ Erilainen, normaali arki, Paulina Ahokas/yhteisöllisyys, Hannu Lauerma / Rakkaus, Rosa Meriläinen / Vapaus, Nina Mikkonen / Selviytyminen, Markku Ojanen / Pysähtyminen, Kati Outinen / Epävarmuus, Panu Rajala/ Itsekkyys...