Creating Pathways

Loma on itselleni luovaa aikaa, vain harvoin arjen pyörityksessä ehtii luomaan mitään uutta. Olen aikaisemmin lukenut  teatterikasvastuksen mahdollisuuksia esittelevän teoksen ja nyt palaan jälleen aiheeseen tavoitteenani käsikirjoittaa muutama draamakokonaisuus, joita voisin ensi vuonna kenties kokeillakin Applied theatre. -Creating transformative encounters  in the community. Philip Taylor. Philip Taylorin kirja on ehdottomasti ajan hermolla ja heti alusta alkaen lukemisen tekee mielenkiintoiseksi mahdollisuus soveltaa tietoa nimen omaan tähän päivään.  Lukemista vaikeuttaa hieman, että kaikille käytetyille ilmaisuille ja termeille ei ole käsitykseni mukaan vielä suomen kielessä vakiintuneita vastineita. On myös mahdollista, että käsitteiden nimet vaihtelevat ja niitä käytetään suomen kielessä eri merkityksissä. Kirjan otsikko voisi taipua suomen kielellä käytännön teatteriksi tai soveltavaksi tai sovelletuksi teatteriksi. Yksi mahdollinen käännös kirjan otsikoksi

Rakastan tätä harjoituskokonaisuutta, jonka ensimmäisen kerran itse koin Hilkka Hyttisen ohjaamana teakin teatterin ja draaman opettamisen opinnoissa. 1. Valitaan suuresta nappilaatikosta nappi. 2. Lähdetään miettimään roolin rakennuslapun avulla kenelle nappi on kuulunut. Hahmolle olisi hyvä ainakin keksiä nimi, ikä, harrastus, perhetausta, mistä pitää, mitä pelkää, mitä salaa, mistä unelmoi.  3. Musiikin soidessa lähdetään kävelemään kuten kyseinen henkilö kävelisi, tämän jälkeen kaikki hahmot kokoontuvat luovan kirjoittajakerhon ensi tapaamiseen ja esittelevät itsensä vuorotellen ringissä. Esittely kierroksen jälkeen kirjoittajapiirin osallistujat kirjoittavat roolihahmoinaan runon päivän aiheesta. Harjoituksen ohjaaja toimii kirjoittajapiirin ohjaajana ja ohjeistaa ryhmäläisiä aina seuraavaan vaiheeseen. (ohjaaja voi valita toimiiko itse roolihenkilönä vai itsenään, itse olen toiminut roolihenkilönä vaikka se onkin hieman haastavaa) Runojen syvyys koskettaa ja ihmetyttää joka k