Siirry pääsisältöön

VOIMADRAAMAA

Tästä voit tutustua esikoiskirjaani VOIMADRAAMAA



Kuvaus kirjasta

VOIMADRAAMAA on tarkoitettu käytännön työvälineeksi ohjaajalle, joka haluaa hyödyntää draaman voimauttavia ja kuntouttavia elementtejä omassa työssään. Kirjassa annetaan perustietoa voimauttavan draaman ohjaamisesta ja käytännön vinkkejä painottuen erityistä tukea tarvitsevien osallistujien tukemisesta työskentelyn aikana.

Kirjan 8 valmista, erilaisille ryhmille sovellettavissa olevaa draamakokonaisuutta, käsittelevät monikulttuurisuutta, pelkoja, toden ja epätoden rajaa, itsetuntoa, erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruksena olemisen ristiriitoja, syömishäiriöstä toipumista, koulukiusaamista ja masentuneen nuoren tukemista. Kaksi draamakokonaisuutta on suunniteltu aikuisryhmille esimerkiksi sosiaalialan oppilaitoksissa käytettäviksi, yhdessä draamakokonaisuudessa opastetaan draamatyöskentelyn strukturoimiseen kuvien avulla.



Pakettiin kuuluu kirjan lisäksi Harjoituspussi-vihkonen, joho on koottu harjoituksia tunteiden käsittelyyn, luottamuksen parantamiseen ja itseilmasun, itseluottamuksen sekä itsetuntemuksen lisäämiseen. Harjoituksien yhteydessä mainitaan harjoitukseen liitettäviä oppimisalueita ja kuntoututuksellisia tavoitteita. Vihkonen on tehty kirjan lisämateriaaliksi, mutta se toimii myös ideapakettina ilman emokirjaa.
Lisäksi paketissa on 3 korttipakkaa * strukturointikortit ’Maailman pallot’ draamakokonaisuuteen sekä *eläinkortit ( 16 kpl) ja *tunnekortit (16 kpl) . Kuvittajana Ipana Impro-kirjasta tuttu ErjaAlander.









Kirjan tilaukset käyvät kätevimmin (ja edullisimmin) kustantajan kautta.

http://draamatyo.fi/kirjat/voimadraamaa/




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korona-ajan Decamerone

Sain kunnian olla mukana näin hienossa projektissa kolmella novellillani Iltalenkki, Aamu ja Kansalaisopisto. Novellit löytyvät edelleen projektin sivuilta https://koronadecamerone.blogi.net/blog/ mutta mikäpä olisi mukavampaa kuin tutustua lähes nelisataa sivuiseen teokseen myös kirjana ! Korona-ajan Decamerone on 100 tarinan kokoelma koronakeväältä 2020. Tarinoita on 10 eri teemasta, 51 kirjoittajan tekeminä. Jokaisella heillä oli halu kertoa tarinoita, jakaa muille pieni pala itseään ja tapaansa nähdä maailmaa. Poikkeusolot ovat nostaneet esiin monenlaisia fiktiivisiä tarinoita, mutta myös omakohtaisia kipeitä muistoja. Tarinoiden joukossa on läkähdyttävää riemua, herkkyyttä sekä pelkoa tuntemattoman uhkan edessä. Johdantoja teemoihin ovat kirjoittaneet Anitta Ahonen/ Erilainen, normaali arki, Paulina Ahokas/yhteisöllisyys, Hannu Lauerma / Rakkaus, Rosa Meriläinen / Vapaus, Nina Mikkonen / Selviytyminen, Markku Ojanen / Pysähtyminen, Kati Outinen / Epävarmuus, Panu Rajala/ Itsekkyys

LASTEN OMA TAIDENÄYTTELY

On monessa mielessä tärkeää, että lasten tekemää kulttuuria arvostetaan ja sitä tuodaan aikuisille näkyvässä muodossa esiin. Myös lasten itsetunnolle on erittäin tärkeää, että heidän tekemänsä työt, esimerkiksi maalaukset tai piirustukset arvotetaan oikeiksi ”taideteoksiksi”, joita tulee kohdella ja hyvin ja jotka päätyvät oikeasti esille.  Myös tekemiseen tulee lisää motivaatiota kun lapset tietävät, että työt päätyvät esille, esitykset esitetään oikealle yleisölle jne.  Se, että omat vanhemmat näkevät huolella tehtyjä töitä herättää erityistä ylpeyttä. Me aikuiset olemme jälleen tärkeässä asemassa:  jo päiväkoti-ikäisille voidaan opettaa uusia taitoja ilman, että he kokevat epäonnistuneensa missään. Olen nähnyt lapsia, jotka ryttäävät todella hienoja piirustuksiaan niiden ”mentyä pilalle”. Toisenlaisella ajattelutavalla lapset hyväksyisivät työnsä vaikka pitäisivätkin jotain kohtaa työssään ”epäonnistuneena”. Oman kädenjäljen hyväksyminen ja sen arvostaminen my

ARTISTIC IMPRESSIONS THROUGH TOUCH ­–SEMINAARI 19.4.2011

Voimaa taiteesta -hanke järjesti musiikkiterapeutti Russ Palmerin ja kommunikaatiotutkija Riitta Lahtisen ohjaaman työpajan luovan- ja hyvinvointialan ammattilaisille. Työpajan jälkeen tuntemuksia purettiin psykodraamaohjaaja Anne Katajan johdolla. Olen erittäin iloinen siitä, että olin kahdenkymmenen onnekkaan mukaan mahtuneen osallistujan joukossa. Russ Palmerin ja Riitta Lahtisen työpajassa oltiin yksinkertaisten mutta hyvin koskettavien asioiden äärellä. Kun jokin aisteista puuttuu, muut aistit herkistyvät ja alkavat korvata puuttuvaa aistia. Näin todisti Palmer, itsekin näkö- ja kuulovammainen ohjaajamme. Purkiessamme sinänsä helpoilta ja yksinkertaisilta vaikuttaneita harjoituksia huomasimme, että osallistujat olivat kokeneet ne varsin vaikuttavaksi. Toisen koskettaminen ei ole suomalaisessa kulttuurissa itsestäänselvyys ( ja monikulttuurisissa tai erityisryhmissä toisen koskettaminen voi olla vielä haastavampaa!) Työpaja herätti erittäin paljon keskustelua siit