Siirry pääsisältöön

”Kyllä se yleisö tuo siihen sen jonkun jutun”



Niinhän se menee. Kuin taikaiskusta keskeneräinen muuttuu valmiiksi, teatterilavan aika korvaa tavallisen ajan ja roolit muuttuvat hetkeksi todeksi. Pitkästä aikaa olin itse lavalla, tosin kovin pahasti flunssaisena. Teatteri Puiston Putoilevat mummot putoilivat kuitenkin osin improvisaatiota sisältävän esityksensä ehdottoman kunnialla läpi Valpuri Tauriaisen napakanrennon ohjauksen lopputuloksena. Ensimmäinen esitys oli loppuunmyyty, mutta tässäpä teille vinkki 21 pva tiistai-illan ratoksi. Putoilevat mummot putoilevat jälleen Tampereella kansalaistoiminnan keskus puistossa klo:19.00. Lavalla olo on jotakin sellaista, jota olisi aika ajoin hyvä kokeilla : harjoittelun, keskittymisen, läsnäolon ja muiden kuuntelun ja muilta saaman tuen tulos kiteytyy sekunteihin, minuutteihin, pieniin hetkiin, joista muodostuu aina ihmeen ehyt kokonaisuus, osiensa summa, kaiken tulos, valmis esitys. Muiden katseiden alle asettuessa ei voi enää vetäytyä, tähän on tultu ja oma rooli on vedettävä läpi, tällä kertaa prosessi sujui kyllä kaikkisen hyvin, vahvasti hyvän ryhmähengen ja porukan toimiessa yhteen. Kiitos kaikille mummoille ja ohjaajalle!!!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Draaman opettamista opettamassa

Olin uudenlaisen haasteen edessä kun  päädyin opettamaan TAMKin opettaja opiskelijoille draaman opettamista. Selvisin rupeamasta mielestäni kunnialla vaikka aivan uuden aspektin toi mukanaan se, että en voinut tuttuun tapaan ainoastaan vetää draamakokonaisuutta läpi vaan mukaan tuli lisänä vaatimus osata sanoittaa sitä mitä tehtiin sekä reflektoida toiminta jälkikäteen niin, että opettajat voisivat hyödyntää toimintatapaa omista lähtökohdistaan käsin. Päädyin vetämään vajaan kolmen tunnin mittaisen kokonaisuuden, jossa ensin avasin draaman käsitettä pikaisesti, sitten vedin demohengessä pienen draamaprosessin, jonka toimintaosion jälkeen vielä avasin auki. Lopussa vielä viivähdettiin draaman arvioimisessa ja tapahtuneen reflektoinnissa. Keräämieni palautteiden pohjalta uskon onnistuneeni hyvin, sillä usea osallistujista kirjoitti, että ennakkoasenteet draaman käyttöä kohtaan hälvenivät ja he jäivät mietiimään miten voisivat itse soveltaa tai kokeilla draaman työtapoja. Enenpää en ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

GAIA KANSOJEN KOKOUS ROOLIPELIÄ TESTAAMASSA

Elämäni toinen kokeilu roolipelaamisesta, tällä kertaa tavoitteena ohjata roolipeli yhteistyössä työparin kanssa. Kokeilu oli mielenkiintoinen ja vaikka useimmat oppilaista kokivat kokonaisuuden vähän pitkäksi ja tylsäksikin oli joukossa myös niitä, jotka innostuivat jutusta. Kyseessä oli valmis roolipeli, joka löytyy mm. muutenkin suosittelemisen arvoisilta nettisivuilta http://www.keks.fi ” Miten edistää niiden nuorten aktiivista kansalaisuutta, jotka eivät ole jo talotoimikunnassa, oppilaskunnassa tai nuorisovaltuustossa? Millä tavalla nuorisolaista tutut nuorisotyön lähtökohdat – yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen – voisivat näkyä toiminnassa? Gaia – Kansojen kokous -roolipeli tarjoaa nuorisotyöhön valmiin, toimivan ja toiminnallisen menetelmän. Se on innostava ja mukaansatempaava peli, joka tukee nuorten demokratiataitoja ja käsittelee samalla maailmanlaajuisia kysymyksiä ympäristöstä maahanmuuttoon. Pe...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Korona-ajan Decamerone

Sain kunnian olla mukana näin hienossa projektissa kolmella novellillani Iltalenkki, Aamu ja Kansalaisopisto. Novellit löytyvät edelleen projektin sivuilta https://koronadecamerone.blogi.net/blog/ mutta mikäpä olisi mukavampaa kuin tutustua lähes nelisataa sivuiseen teokseen myös kirjana ! Korona-ajan Decamerone on 100 tarinan kokoelma koronakeväältä 2020. Tarinoita on 10 eri teemasta, 51 kirjoittajan tekeminä. Jokaisella heillä oli halu kertoa tarinoita, jakaa muille pieni pala itseään ja tapaansa nähdä maailmaa. Poikkeusolot ovat nostaneet esiin monenlaisia fiktiivisiä tarinoita, mutta myös omakohtaisia kipeitä muistoja. Tarinoiden joukossa on läkähdyttävää riemua, herkkyyttä sekä pelkoa tuntemattoman uhkan edessä. Johdantoja teemoihin ovat kirjoittaneet Anitta Ahonen/ Erilainen, normaali arki, Paulina Ahokas/yhteisöllisyys, Hannu Lauerma / Rakkaus, Rosa Meriläinen / Vapaus, Nina Mikkonen / Selviytyminen, Markku Ojanen / Pysähtyminen, Kati Outinen / Epävarmuus, Panu Rajala/ Itsekkyys...
Lähetä kommentti
Lue lisää